Vaikka otsikko antaa ymmärtää että oma kuvallinen antini olisi jotenkin tavanomaista taiteellisempi tällä kertaa - niin ehei. Laitankin ton eilisen kuvan jatkoksi lisää mustavalkoista kukkaiskuvaa. Jos nyt rehellisesti sanotaan, niin tossa kukassahan on kissankarvoja, huomasin vasta valmiissa kuvissa enkä kuvaa ottaessani. Meillä hyvin usein käy niin. Kaikessa on lähestulkoon aina kissankarvoja. Siksi Lepiskään ei allergikkona voi tulla meille, vaan tapaamme ABC:llä kahvin merkeissä kun hän poikkeaa Jyväskylään.
Ulpukalle on varattu huomiseksi aika sterilointia varten. Voi itku, tähänastiset kokemukseni narttukissan leikkaamisesti eivät ole kyllä tee mieltä rauhalliseksi. Viimeksikin Tyyneltä löytyi siinä yhteydessä kysta ja olin jo yhdessä vaihessa varma ettei koko leikkauksesta tule mitään, mutta nopeasti se kyllä sitten parani. Mut ensin oli tosi surkeeta. Peikalot pystyyn et nyt homma ei menisi rääppimiseksi!
