"Minä tulen tuhansien murheellisten laulujen maasta. Olen maailman onnellisin mies.
Olen
niin onnellinen että melkein uskon räjähtäväni kappaleiksi. Kun nousen
ylös aamuisin, tunnen itseni niin onnelliseksi etten tiedä selviänkö
päivän loppuun asti.
Ja kun menen sänkyyn iltaisin, olen niin onnellinen etten saa nukutuksi. Koko yön makaan sängyssä ja vääntelehdin onnesta."
(Frode Grytten: Laulu linjalta 67, klo 06:47 s.61. Kokoelmasta Popmusiikkia, suom. Jarkko Laine. Johnny Kniga 2004)
Mietin
päivällä töissä onko minulla aiheesta vanhoja kuvia vai onko pakko
ottaa uusia. Onhan niitä paljonkin, jotka minulle itselleni kuvastavat
omaa onnellisuuttani. Ihmisen olemus kuvissa ei välttämättä paljasta
sitä onko hän onnellinen vai ei. Minusta omia onnen hetkiäni kuvaavat
parhaiten ne näkymät mitä silloin näin - eikä niinkään omakuvat. Suurta
onnellisuutta voi olla ilman hymyn häivää tai vaikka tipat silmissä.
Onnellinen hetki alkukesältä kun makoilin niityllä.
Nyt olen taas erittäin onnellinen alkaneista sateista. Ihanaa! Ihanaa! Ihanaa!
Tässä toinen lainaus muilta:
"Onnellinen ihminen on hän, joka on löytänyt onnellisuuden ilman erityistä syytä.
Ihmiset tavoittelevat koko elämänsä ajan onnea ja onnellisuutta. Onni
ja onnellisuus ovat eri asioita. Onni syntyy asetettujen tavoitteiden
saavuttamisen myötä. Onni on tilapäinen tyytyväisyyden tunnetila.
Onnellisuus on puolestaan pysyvä eheä oleminen ja elämän asenne.
Onnellisuus on onnea ilman erityistä syytä.
Tavoitteellisen mielen on vaikea kokea pysyvää onnellisuutta, siksi
mielen onnellisuus on katoavaa onnen tunnetta. Vain eheä ja yksinkertainen mieli voi kokea pysyvää onnellisuutta hetkestä hetkeen."
Siispä otetaan eläinkuva. Lilli touhuamassa onnellisena.
Tärkeintä
on muistaa että olemme kaikki erilaisia ja saavutamme onnellisuuden
tilan eri asioiden ansiosta. Siispä älä lähde tavoittelemaan mitään
stereotyyppistä onnellisuuden kaavaa - vaan etsi omasi.
