Työkaveri oli tossa bongannut palvelun verkossa, jossa voi etsiä nimen perusteella itsellensä sopivimman työn. Hänen vauvaikäinen poikansa olisi kuulemma oivallinen rusinoiden rypyttäjä, kaverinsa taas vittumainen asiakas ja pomostamme tulisi kuulemma hyvä pääministeri... No, eikun heti testaamaan... Minulle olisi sopinut äidinkielen lehtorin homma ilmeisen verbaalisen lahjakkuuteni johdosta, joka nyt ei kyllä ole ollut missään vaiheessa unelma-ammattieni listoilla kun olen ollut ymmärtämätön lahjojeni suhteen. Toisesta työkaverista taas olisi pitänyt tulla hiusmuotoilija, mikä pitääkin paikkansa kun hänen piti jo nuorena tyttönä mennä parturi-kampaamo-oppiin - mutta äiti oli (jälleen tyypillisesti projisoinut omia unelmiaan lapsukaiseen) ollut ilonpilaaja ja sanonut "ettet sä sinne mene toisten likaisia tukkia pesemään" vaan kouluun josta valmistuu mm. pyllyjen pesijäksi. Sinänsä minua kiinnostaa se logiikka jolla näiden kahden ammatin keskinäinen arvottaminen tapahtui...

Siis tämä oraakkeli osaa asiansa. Siitä siis muutkin testaamaan!