Olette mahdollisesti ihmetelleet kun kissakuvani ovat niin staattisia ja pysähtyneitä? Sehän ei ole täysin totta, mutta esille laitetut kyllä kiistämättä kuuluvat siihen kategoriaan.

Meillähän on nyt tämä Ulpukka, joka on lievästi ilmaistuna varsinainen Riehu-serkku. Se on hyvin leikkisä, mutta sillä on tytöksi aivan hirveän rajut otteet. Neidon kynsiin ja hampaisiin tutustuneet (elikkä Kissamau ja me) eivät uskalla koskea siihen kuin hanskat kädessä kun se aloittaa "leikkimisen". Vaikka se on niin pieni että eläinlääkärikin katsoi sitä ja sanoi "ompa se pieni" - se kiusaa isompia kissoja kuin yleinen syyttäjä. Testasin tänään miten sen hilluminen tallentuu filmille. Tämä on taas kotialbumimateriaalia pahimmasta päästä, mutta tarkoitus on demonstroida miten vaikea vilkasta kissaa on kuvata. Tulee taas kuvasarja.
63337.jpg
1. vasen yläkulma: Riehu-serkku eli Ulpukka lököttää rauhallisesti kissojen omalla sohvalla.
2. oikea yläkulma: Riehuja on siirtynyt vaatekaappiin josta se huitoo ja ronkkii Tyyneä, joka on poliisina noussut katsomaan mikä mellakka täällä on käynnissä
3. Tyyne on palannut rauhallisesti paikalleen sohvankulmaan, jonne tuo riehuva noitakissa ilmaantuu sekuntien murto-osissa huitoen ja elämöiden.
4. Tyyne katselee kriittisesti lattailla elämöivää Riehu-serkkua. Tätä jatkuu aikansa, kunnes Ulpukka väsähtää ja palaa paikalleen sohvan toiseen kulmaan.