• Tosiasia on, että ulkoistaminen näyttää todeksi vastuunalaisia kontradiktioita.
  • Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että ulkoistaminen aiheuttaa huolestumista suunniteltaessa reaktiota tämänhetkisen tilanteen suhteen.
  • Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos ulkoistaminen yllättää toimivuudellaan, ja selvittää samalla ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.
  • Eräitä yksityiskohtia lukuunottamatta ulkoistaminen yksinkertaistaa runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.
  • On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että ulkoistaminen noudattaa epäilemättä ideatasolla huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja.
Siis mitä? Arvelette tietenkin että olen ollut jossain organisaation kehitysseminaarissa kuuntelemassa Nokialandian kilpailukyvyn ylläpitämis- ja elvytysjargonia. No ei, tämän tyypillisen konsulttikielen on suoltanut puppulausegeneraattori.

Itsestäänselvyyksien esittämisestä on tullut megaluokan bisnestä. Toinen toistaan sujuvasanaisemmat helppoheikit tekevät ongelmanratkaisusta parhaimmillaan mukavan viihteellisiä tilaisuuksia mutta kuitenkin yleisemmin ne on kyllä pitkäpiimäistä jaaritusta ja ajanhukkaa. He soveltavat sulavasti urheilun, sotataidon, kukkienhoidon, uskonnon, näennäispsykologisoinnin, lastenkasvatuksen, povauksen ja horoskooppien oppeja työyhteisön "kehittämiseen".

Toisaalta on myönnettävä että aina kun tapaan sellaisen ihmisen joka kykenee esiintymään asiantuntijana asiassa josta hän ei tiedä mitään (niitäkin on nähty) tai kykenee esittämään itsestäänselvyyden mullistavana innovaationa, olen ällistynyt - ja hivenen kateellinen jos hän saa rahallisen korvauksen siitä.
174180.jpg